logo-dark

Welcome to our blog.


1 toukokuun, 2019

Vappupuhe 1.5.2019

Hyvät ystävät!

Tänä vappuna haluan puhua teille sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta.

Olemme täällä Savon ja Karjalan rajamailla, Täyssinän rauhan rajan risteyksessä, joka kerran jakoi meidät kahteen eri valtioon. Nuo päivät ovat onneksi kaukana menneisyydessä. Samalla tavalla, olimme Suomen itsenäisyyden alussa jakaantuneet kahtia ja valmiita tarttumaan aseisiin toinen toistamme vastaan. Nuokin päivät ovat onneksi kaukana menneisyydessä. Jäänteitä näistä hetkistä saattaa vielä näkyä meissä suomalaisissa, mutta ne eivät enää ole meitä määrittävä tekijä. Suomen tarina on pienen valtion ja sisukkaan kansan menestystarina maailman melskeissä. Menestystarina, joka on rakennettu uutteralle työnteolle, tasa-arvolle ja yhtäläisille oikeuksille pärjätä elämässä. Menestystarina, joka tekee meistä ainutlaatuisia.

Hyvät ystävät. Kulunutta vuosikymmentä on varjostanut eriarvoisuuden kasvaminen, talouden taantuma ja arvojen koventuminen. Vaikeina aikoina meille yritetään monesti tarjota helppoja ratkaisuja olemattomiin ongelmiin, syytellään perättömyyksillä sekä pelotellaan erilaisuudella ja muutoksella. Olemme nähneet kuinka Euroopassa Puolan ja Unkarin kaltaiset valtiot seurustelevat huolestuttavalla tavalla ihmisoikeuksia, sananvapautta ja demokratiaa halveksivien voimien kanssa. Samanlaisia pimeän pilkahduksia on nähtävillä myös Suomessa. Näihin pimeisiin pilkahduksiin meitä ajaa yhteiskunnallinen kehitys, jossa ihmisten annetaan pudota kelkasta. Näin ei voi jatkua. On nimittäin niin, että jokainen meistä on arvokas. Meillä kaikilla on jakamaton ja yhtäläinen ihmisarvo, jota kuuluu kunnioittaa. Suomi on menestystarina. Hyvinvointivaltio, jossa toisista pidetään huolta ja autetaan ylös kun joku kaatuu. Haluan, että tulevaisuuden Suomi on menestystarina, jonka seuraava luku ei kerro eriarvoisuudesta. Toivon, että uusi eduskunta on kanssamme samalla sivulla. Uskon, että tarinamme seuraava luku kertoo siitä, kuinka yhteistyöllä rakennetaan kestävä ja ihmisarvoinen tulevaisuus.

Hyvät ystävät. Kuten Suomen, myös Euroopan tulevaisuuden suunnasta päätetään pian. Toukokuun lopulla pidettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa lähes kolmenkymmenen jäsenmaan kansalaiset antavat äänensä Euroopan tulevaisuudelle. Euroopan unioni on paras ratkaisumme valtioiden rajat ylittävien suurten ongelmien ratkaisemiseen. Ilmastonmuutos, veroparatiisit, luonnonvarojen köyhtyminen, varallisuuserojen kasvu, rasismi ja valeuutiset eivät ole yksin Suomen ratkaistavissa. Aikamme suuret ongelmat tarvitsevat valtioiden rajat ylittäviä ratkaisuja. Euroopan unioni on siihen paras väylämme.

Hyvät ystävät. Meidän tulee panostaa tieteeseen ja tutkimukseen, jotta saamme faktoihin perustuvaa tietoa avuksi päätöksentekoon. Ympäristöystävällistä teknologiaa kehittämällä luomme tulevaisuuden, joka on elämisen arvoinen. Monesti kuulemme sanottavan, että tähän ei ole varaa. Aurinko-, tuuli- ja vesivoimaan perustuvat uusiutuvat energiamuodot eivät todellisuudessa tuota meille sellaisia kustannuksia, kuten pelotellaan. Uusimpien tutkimusten mukaan ne voivat jopa laskea jokaisen meidän sähkölaskua. Meillä todellakin on varaa kestävien ratkaisujen kehittämiseen. Investoimalla raideliikenteeseen voimme liikkua ympäristöystävällisemmin ja mukavammin, kuin lentokoneella. Alueellista eriarvoisuutta voidaan tasata ja jokaiselle eurooppalaiselle voidaan taata mahdollisuus hyvään koulutukseen ja hyvään elämään. Kyse on arvovalinnoista.

Hyvät ystävät. Euroopan unioni on maailman merkittävin talousalue. Se ei kuitenkaan voi olla pelkkä talousliitto, vaan meidän tulee huomioida sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tekemällämme politiikalla on maailmanlaajuista merkitystä työllisyyteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Me pystymme määrittämään oikeudenmukaisen, ihmisarvoisen ja luonnon monimuotoisuuden huomioivan tulevaisuuden, joka on myös taloudellisesti kestävää. Kaikki tämä on jo nyt mahdollista, jos vain niin päätämme. Me voimme yhdessä kirjoittaa seuraavan luvun menestystarinaan. 2020-luku ei ole vain Suomen, vaan myös eurooppalaisen menestystarinan vuosikymmen.

Inhimillinen tulevaisuus tehdään nyt.

Hyvää vappua!

2020-luku ei ole vain Suomen, vaan myös eurooppalaisen menestystarinan vuosikymmen. Meillä todellakin on varaa. Kyse on vain arvovalinnoista Klikkaa ja Twiittaa
29 huhtikuun, 2019

Euroopasta tieteen johtotähti

Euroopan Unioni on merkittävä tutkimuksen rahoittaja. EU mahdollistaa monien eri maiden välistä tutkimusyhteistyötä, jonka ansiosta voidaan tehdä merkittäviä läpimurtoja eri tieteen aloilla. Suomi on Euroopan Unionin tutkimusrahoituksen avulla ehdottomasti voittajien puolella, sillä pääsemme osaksi ainutlaatuista eurooppalaisten tieteentekijöiden verkostoa. EU mahdollistaa rahoituksellaan monivuotista, tieteellisten läpimurtojen kannalta välttämätöntä tutkimusryhmien yhteistyötä eri maiden ja tieteenalojen välillä. Tekemämme tutkimus parantaa miljoonien ihmisten jokapäiväistä elämää Euroopassa ja muualla maailmassa, auttaen samalla ratkaisemaan suuria yhteiskunnallisia haasteita.

Nyt vaaleilla valittava euroopan parlamentti tulee päättämään seuraavasta tutkimus- ja teknologiarahoituksen budjetista. Edellinen parlamentti on esittänyt tutkimus- ja teknologiarahoituksen nostamista 161 miljardiin euroon (Sciencebusiness.net 18.4.2019). Rahoitussuunnitelma ohjaa rahaa tutkimuksen Horisontti-ohjelmaan 94 miljardia euroa, avaruustutkimukseen 16 miljardia, digitaalisen kapasiteetin kehittämiseen 9 miljardia ja Euroopan infrastruktuurin yhdistämisohjelmaan 42 miljardia euroa. Nämä ovat kuitenkin vasta suunitelmia.

Tutkimusohjelman rahoituksen kohteina ovat tämän hetken tärkeät ja polttavat aihealueet, kuten ilmastotutkimus, turvallisuus ja terveydenhuolto. Jos haluamme todella muuttaa maailmaa parempaan suuntaan, tarvitsemme tieteeseen pohjautuvaa laadukasta tutkimustietoa. Pelkkä mututuntuma ei todellakaan riitä. Poliitikkojen on kannettava vastuunsa ja mahdollistettava kunnianhimoinen ja pitkäjänteinen tutkimustyö riittävällä rahoituksella. Jokainen tutkimukseen ja innovointiin sijoitettu euro on panostus tulevaisuuteen. Vain tutkimuksen avulla voimme löytää toimivia ratkaisuja edessämme oleviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutoksen hidastamiseen, ruokaturvan kehittämiseen ja terveyden edistämiseen.

Jos haluamme todella muuttaa maailmaa parempaan suuntaan, tarvitsemme tieteeseen pohjautuvaa laadukasta tutkimustietoa. #tieteenEurooppa #parempiTulevaisuus #eurovaalit2019 Klikkaa ja Twiittaa

Uusi Euroopan parlamentti voi vielä muuttaa tehtyä tutkimusrahoituksen suunnitelmaa. Seuraava parlamentti määrittää Euroopan tulevaisuuden tuleviksi vuosikymmeniksi päätöksillään. On mahdollista, että tutkimusta ja tiedettä vastustavat tahot voivat pysäyttää Euroopan kehityksen vuosiksi. On myös mahdollista, että tulevaisuuden Eurooppa on tutkimuksen ja tieteen johtotähti. Mikä vain on mahdollista, jos niin päätämme. Äänestä Eurooppa uudelle tieteen vuosikymmenelle. #tieteenEurooppa

22 huhtikuun, 2019

Siirretään EU raiteille

Eurooppa on maantieteellisenä alueena suhteellisen pieni, kun verrataan pinta-alaa esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan tai Kiinaan. Tästä huolimatta Euroopassa lentoliikenne on erittäin yleistä. Vuonna 2017 Euroopan Unionissa oli 1 043 (tuhat neljäkymmentäkolme) miljoonaa lentomatkustajaa (Eurostat). Lähes puolet (47 %) kaikista lennoista oli Euroopan Unionin sisäistä matkustamista. Oheisessa Eurostatin julkaisemassa kuvassa esitetään kymmenen lentokenttäparia, joiden välillä lennetään eniten Euroopassa. Huomionarvoista on, että ainoastaan yksi näistä lentoreiteistä ylittää valtion rajan ja kaikki muut ovat valtion sisäistä lentoliikennettä. Esimerkiksi vuonna 2017 Madridin ja Barcelonan välisen noin 600 kilometrin matkan teki lentokoneella yli 2,3 miljoonaa matkustajaa.

(Kuva avautuu isompaan ikkunaan klikkaamalla, Lähde Eurostat)

Lentoliikenteen näkymät eivät myöskään ole vähenemään päin, vaikka lentämistä pidetäänkin suurena hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana. Euroopan lentokenttien yhteinen järjestö ACI Europe arvioi lentoliikenteelle 53 % kasvua vuoteen 2040 mennessä, jolloin ongelmaksi tulee myös riittämätön lentokenttien kapasiteetti (ACI Europe). Arvion mukaan 160 miljoonaa matkustajaa eli 1,5 miljoonaa lentoa jää tekemättä riittämättömän lentokenttäkapasiteetin takia. ACI:n mukaan lentokenttiä on siis rakennettava ja laajennettava entisestään.

Onko tässä kehityksessä mitään mieltä? Haluamme lentää entistä enemmän ja vielä pääosin oman maan sisällä. Nyt jos milloin on oikea hetki EU:lla ohjata tulevaisuuden matkustusta. Sen sijaan, että rakennetaan lentokenttiä, voisimme rakentaa parempaa rautatieverkkoa. Erinomainen esimerkki toimivasta raideliikenteestä löytyy Japanista. Nousevan auringon maassa tehdään vuosittain yli 10 miljardia junamatkaa. Itseasiassa lähes kaikki maailman 50 vilkkainta rautatieasemaa löytyvät Japanista (Japan Today, helmikuu 2013) Uutta teknologiaa ei siis tarvitse edes kehittää, sillä nopeita ja toimivia ratkaisuja junaliikenteeseen on jo olemassa. Kyse on enemmänkin oikeisiin asioihin panostamisesta.

Miten tämä sitten tehtäisiin? Euroopan Unioni tukee monenlaisia kehityshankkeita ja onkin rahoittanut jo esimerkiksi raideliikenteen kehittämistä CEF Transport -projektien kautta. Tätä kehitystyötä tulee jatkaa entistä kunnianhimoisemmin. Raideliikenteen käytänteiden ja laadun kehittämiseen tulee panostaa ja rahoitusta tulee siirtää fossiilisen energian tuista junaliikenteeseen, jotta voimme korvata osan EU:n sisäisestä lentoliikenteestä, erityisesti maiden sisäisiä lentoja.

Tulevaisuuden Euroopassa junalla matkustaminen voi olla nopeampaa, mukavampaa ja ympäristöystävällisempää kuin lentäminen. Se on mahdollista, jos vain haluamme.