Euroopan Unioni on maailman toiseksi suurin talousalue, jonka toimilla on merkitystä. Panostamalla kestävään, eettiseen ja ekologiseen talouteen voimme rakentaa turvallisen ja vakaan tulevaisuuden. Ilmastonmuutoksen hillintä on mahdollista yhteistyöllä ja samalla pystymme kehittämään uudenlaista teknologiaa ja työtä. Euroopan tulee ohjata voimakkaasti rahaa puhtaaseen energiaan, vähäpäästöiseen liikenneinfrastruktuuriin, tehokkaaseen jätehuoltoon, energiatehokkaaseen rakentamiseen ja vähäpäästöiseen ruokajärjestelmään.

Yritysten toimintaa on ohjattava kestävään tuotantoon ottamalla käyttöön uudenlaisia hiiliriskien ja ympäristöjalanjäljen mittareita. Euroopan Unionin ulkorajoille asetettavilla päästötulleilla voimme tasata Eurooppalaisten yritysten kilpailuedellytyksiä ja samalla vaatia EU:n ulkopuolisten yritysten päästöjen rajoittamista.

Uudenlainen ekologinen jälleenrakennus synnyttää paljon uutta työtä. Yhteiskunnan ja tuotantorakenteiden osalta tapahtuu muutoksia, joita on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Euroopassa on tuettava kansalaisten kouluttamista uusiin työtehtäviin ja autettava muutosaluita. Ympäristöllisesti kestävä, korkeaan arvonlisään ja osaamiseen nojaava talous edellyttää panostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

EU:lla on merkittävä kansainvälinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. EU:n tulee tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja päivittää päästövähennystavoitteensa vastaamaan parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa ja Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksia 1,5 asteen lämpenemisen rajasta. EU:n on oltava hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.

Euroopan Unionissa on käytössä päästökauppamekanismi, jossa ilmastoa lämmittäville päästöille on asetettu hinta. Tämä on ollut yksi tärkeimmistä keinoista vähentää päästöjä ja monet EU:n ulkopuoliset valtiot ovat kehittäneet samanlaisia päästökauppamekanismeja omaan käyttöönsä. Päästöoikeudet ovat kuitenkin liian halpoja ja niitä jaetaan osalle teollisuuden aloista ilmaiseksi. Päästökaupasta on tehtävä tiukempaa, jotta sen todellinen vaikutus toteutuu.

Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä voidaan tasata asettamalla päästökauppatullit EU:n ulkorajoille. Tällöin ulkomaalaiset yritykset joutuvat maksamaan hiilitullin, jos yritykset eivät ole maksaneet päästöveroja omassa maassaan.

Päästökaupan korjaaminen ja hiilen riittävä hinnoittelu ohjaavat investointeja puhtaaseen teknologiaan ja energiantuotantoon. Vähähiilisen yhteiskunnan ja talouden rakentaminen luo uutta työtä ja teknologista etumatkaa sekä vientimahdollisuuksia eurooppalaiselle teollisuudelle maailman markkinoilla.

1. Fossiilisen energian tuet on lopetettava ja vapautuvat varat ohjattava puhtaaseen energiaan.

2. Päästökauppa korjataan nostamalla päästöoikeuksien hintaa ja laskemalla päästöoikeuksien määrää. Lopetetaan asteittain päästöoikeuksien ilmaisjako. Jos päästökauppa ei ohjaa Euroopan Unionia hiilineutraaliuteen vuoteen 2040 mennessä, otetaan päästökaupan rinnalle käyttöön EU:n laajuinen hiilivero

3. Asetetaan EU:n ulkorajoille hiilitullit, joilla hinnoitellaan muualla tuotetut päästöt mikäli näin ei ole tehty jo lähtöalueella. Hiilitulleilla tasataan eurooppalaisten yritysten kilpailuedellytyksiä ja hinnoitellaan tuontitavaroiden ympäristövaikutukset.

Ympäristö ja luonto eivät kestä loputonta kulutusta ja tuhlaamista. EU:n tulee edistää resurssien viisasta käyttöä ja karsia turhaa kulutusta. Uudelleenkäyttö, lainaaminen ja kierrätys ovat välttämättömiä toimia kestävän talouden ja ympäristön suojelemisen kannalta.

Euroopan Unionin tulee nostaa kierrätystavoitteita, jotta mitään ei heitetä hukkaan. Kierrätysvaatimukset tulee ulottaa kaikkiin Euroopan valtioihin. Kertakäyttöiset muovituotteet tulee kieltää ja korvata kestävillä vaihtoehdoilla. Euroopassa pitää panostaa laadukkaiden ja kestävien tuotteiden tekemiseen. Pesukoneen korjaaminen pitää olla kannattavampaa kuin uuden ostaminen tilalle.

1. EU:n tulee nostaa kierrätystavoitteita ja lisätä niiden velvoittavuutta jäsenmaissa. Panostetaan kiertotalouden kehittämiseen, jolloin säästämme ympäristöä, energiaa ja ihmisiä.

2. Tuotteiden keinotekoinen vanhentaminen on kiellettävä ja tuotteet tulee suunnitella lähtökohtaisesti korjattaviksi.

3. Kertakäyttöisiä muovituotteita tulee kieltää ja korvata biopohjaisilla vaihtoehdoilla.

Vähennetään tarvetta lentämiselle Euroopan Unionin sisällä ja panostetaan rautatieverkoston kehittämiseen. Lähes puolet kaikesta lentoliikenteestä on Euroopan sisäistä liikennettä, joka voidaan korvata nopeilla ja laadukkailla raideyhteyksillä. Raideyhteyksien ja liikennepalveluiden tulee toimia rajat ylittävällä tavalla, jotta junaliikenne on varteenotettava vaihtoehto myös maiden rajat ylittävässä liikkumisessa ja kuljetuksissa.

Olemassa oleva teknologia mahdollistaa junaliikenteen hyödyntämisen paljon suuremmassa mittakaavassa, kuin mitä se tällä hetkellä Euroopassa on. Suomessa tavoitteena junaliikenteen kehittämiselle on päästä tulevaisuudessa Suomesta Tallinnan tunnelin kautta junalla Berliiniin vuorokaudessa. Lisäksi Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välistä raideliikennettä tulee kehittää.

1. Lentoliikennettä ja siitä aiheutuvia päästöjä on vähennettävä kannustamalla lentoyhtiöitä panostamaan kansainväliseen päästökauppaan ja tukemalla biopolttoaineisiin siirtymistä.

2. Rahoitusta tulee ohjata nopeaan raideliikenteeseen, jonka avulla voidaan korvata osa EU:n sisäisestä lentoliikenteestä.

3. Rakennetaan tunneli Suomenlahden ali Viroon, jolloin matkustaja- ja tavaraliikennettä saadaan nostettua kiskoille ja raideyhteyttä Eurooppaan nopeammaksi.